Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 11.05.2022/Pykälä 19

YMPLTK 11.05.2022     

269/10.03.00.01/2022  

Valmistelija rakennustarkastaja Raimo Haverinen, 040 488 3751, raimo.haverinen@lapinlahti.fi

Itä-Suomen hallinto-oikeus pyytää ympäristölautakunnan lausuntoa -------------- jättämän valituksen johdosta. -------------- on valituksessaan pyytänyt, että Itä-Suomen hallinto-oikeus kumoaa Lapinlahden ympäristö-lautakunnan 16.03.2022 tekemän kielteisen poikkeamislupäätöksen koskien vapaa-ajan ja varastorakennuksen rakentamisesta kiinteistölle 402-412----.

Lausunnon antamiselle on myönnetty aikaa 14.5.2022 saakka.

Oheismateriaalina asemapiirros, Itä-Suomen hallinto-oikeuden lausunto- ja asiakirjapyyntö.

Esittelijä Rakennustarkastaja

Päätösehdotus

 Ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon valituksen pääkohtiin:
1.
Päätöksen kohdassa kuvataan virheellisesti "kantatila". Olemassa olevissa laintulkinnoissa ns.kantatilalla tarkoitetaan kiinteistöä/tilaa joka on jäänyt/lohkottu emätilasta/emäkiinteistöstä. Tekstistä käy kyllä ilmi mistä tilasta aikanaan ko. tila on muodostettu. Emätila nimitystä käytetään kiinteistöstä, joka on ollut voimassa/rekisteröitynä, rakennuslain (379/1958)tullessa voimaan 1.7.1959. Rakennuslain tulkinnan mukaan, tila RN 8:8, johon poikkeamaa haetaan, on emä kiinteistö, josta ei ole käytetty rakennusoikeutta, siis lohkomaton kiinteistö,(ei siis kantatila) koska se on muodostettu 1944, ja ollut rekisteröitynä 1.7.1959. Päätöksentekstissä ei tarkasti käynyt selville, kumpaa "tilan" määritelmää esityksessä käytetään perusteena. Tällä seikalla on kuitenkin merkitystä asian kokonaistarkastelussa.

Vastine:

Päätöksen perusteena on käytetty emätila/kiinteistö periaatetta. Tämä ilmenee ympäristölautakunnan päätösehdotuksen, selvitykset ja johtopäätökset kohdassa, jossa sitä on käytetty päätöksen perusteena.

2.
Muunnettua rantakilometriä kohden, ei kartalta tarkastellen, ole olemassa 11 emäkiinteistöä( rakennuslain 379/1958 voimaan tulon 1.7.1959 aikaan olleita lohkomattomia kiinteistöjä).11 rakennuspaikan olettama ei näillä perusteilla pidä paikkaansa ja on päätösesityksessä mainittua pienempi. Yksittäisten emäkiinteistön omistajien tasapuolisen kohtelunnäkökulmasta, kuntien käytännöissä (kts. Kivijärven kunnan käytäntö) on myönnetty ainakin yksi rakennuspaikka, rakennusoikeutta käyttämättömälle emäkiinteistölle, laskennallisesta rantamitoituksesta huolimatta.

Vastine:

Yleisesti jokivarsien muuntamisessa on esimerkiksi ympäristöministeriön julkaisemassa rantojen suunnittelun oppaassa suositeltu kerrointa 0,5. Tosin tämä määritellään tapauskohtaisesti, ja esimerkiksi kapeilla jokialueilla voi kunta käyttää pienempääkin muuntokerrointa, esim. 0,25. Hallintokäytännössä on yleisesti pidetty yli viiden rakennuspaikanmitoitusta korkeana, mikäli tämä myönnetään poikkeamismenettelyssä.
Valituksessa on viitattu, että jokaiselle emätilalle kuuluu yksi mitoituksesta riippumaton rakennuspaikka.  Hallintokäytännössä tätä esitettyä mitoitusta on käytetty ainoastaan alueiden kaavoitusmenettelyn yhteydessä. Menettelyä ei voi soveltaa kaavoittamattomalla alueella.

3.
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72§, 73§,171 § 1-3 mom. 172§, eivät kaavamaisesti kiellä myöntämästä poikkeamaa/rakennusoikeutta ko. hakemuksessa. Oikeuskäytännössä kunnat ovat käyttäneet laajaa tulkintaa ko. asioissa.
Toisaalta väittämä, että poikkeamalle, ei tässä hakemuksessa olisi oikeudellisia perusteita, ei pidä paikkaansa. Kivijärven kunnassa on periaate, joka antaisi vastaavassa tapauksessa rakennusoikeuden/poikkeaman. Lain tulkinnan pitää olla kaikille kansalaisille/kaikissa kunnissa yhtäläinen. Poikkeaman myöntämiselle ei ole Lapinlahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan esteitä.

Vastine
Rakennusjärjestyksessä otetaan kantaa rakentamisen mm. määrään ja etäisyyksiin silloin kun rakennuspaikka on jo muodostunut MRL:n perusteella kaavan tai poikkeusluvan kautta. Muiden kuntien tulkinnat MRL:n soveltamisesta eivät ole oikeudellisesti sitovia. Poikkeamislupamenettelyssä on vakiintuneesti noudatettu ns. varovaisuusperiaatetta, joka tarkoittaa, että poikkeamisluvalla ei voida sallia emätilalle niin korkeaa mitoitusta, mihin kaavalla ehkä voitaisiin päästä, vaan poikkeamisen jälkeen on vielä jäätävä ns. kaavoitusvaraa. Tähän liittyen tuomioistuinten päätöksissä vakiintuneesti käytetään perusteluilmausta "poikkeamisluvalla ei saa vaarantaa tai estää lain sisältövaatimukset
täyttävän kaavan laatimista."

Myönteisen poikkeamispäätöksen tekemiseen pitäisi myös olla olemassa maankäyttöön liittyvä erityinen syy. Tällaista perustetta ei ympäristölautakunta päätöstä tehdessään löytänyt.

Ympäristölautakunta pitää valitusta aiheettomana. Tarkemmat perustelut päätökseen on esitetty ympäristölautakunnan kokouksessa 18.3.2022 §10

Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 72 §, 171 §, 173 -174 §

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.